Kirsikka-clafoutis (ranskalainen kirsikkapiirakka)

Tämän kesäisen reseptin löysin Facebookista, jossa nykyään kiertää hauskoja reseptejä videolla olevine valmistusohjeineen. Tässä ohjeessa minua viehätti piirakan valmistustapa, jotain vähän erilaista, ja halu kokeilla heräisi. Tein piirakan melkein hetken mielijohteesta, koska kirsikoita ja aineksia sattui olemaan kotona, ja syöjiäkin. Kirsikoita jäi nimittäin jonkin verran hilloamisen jälkeen jäljelle. Tein taas kahdesta kilosta kirsikoita aimo annoksen aromikasta kirsikkahilloa, jota äitini tilaa minulta joka kesä. Kirsikat olivat nyt tarjouksessa, joten tartuin heti tilaisuuteen.

Clafoutis tarkoittaa siis ranskalaista hedelmä- tai marjapiirasta, joka tehdään voideltuun ja sokeroituun vuokaan. Kirsikat ovat tyypillinen valinta clafoutikseen, kuten myös kuulemma luumut. Taikina muistuttaa koostumukseltaan flania, täkäläisittäin se on ehkä lähinnä Ahvenanmaan pannukakkua. Rasvaa ei tule paljon, eikä jauhojakaan kovin paljon, munia sen sijaan 4. Ymmärtääkseni clafoutikselle ominaista on myös se, että taikina kaadetaan marjojen/hedelmien päälle. Clafoutis on ainakin nettitiedon mukaan hyvin yleinen leivonnainen ranskassa, ja ruoanlaittoguru Julia Childillakin oli oma reseptinsä kirsikka-clafoutikseen yhdessä keittokirjoistaan.

Ohje on helppo, mutta haasteellista on saada kirsikoista kivet pois ilman, että kirsikat menevät rikki. Ohjevideolla tämä tehtiin siihen tarkoitetulla vempaimella, mutta koska minulla ei sellaista ollut, piti keksiä jotain muuta. Kokeilin ensin työntää kiven ulos pillillä, mutta pilli ainoastaan taittui puuhassa. Sitten keksin käyttää muovisia kovia pieniä putkia, joita olin joskus aikoinaan ostanut kakkutarvikeliikeestä suklaatikkareiden varsiksi. Tikkareita ei ole tullut juuri tehtyä, mutta nyt löytyi niillekin tikuille käyttöä! Jos kivien poistaminen tuntuu mahdottomalta kirsikoita rikkomatta, voit myös puolittaa kirsikat, lopputulos ei tosin silloin ole yhtä nätti.

Kirskankivien poistoa.

Tein piirakan tavallisen kokoiseen piirakkavuokaan. Olen muuttanut grammamitat deseiksi netissä olleen ohjeen mukaisesti, desilitramitat ovat suluissa. Keittiövaaka on niin kätevä apuväline että suosittelen sen hankkimista jokaiselle.

Ohje

n. 600g kirsikoita (jonkin verran alle 1 litra)
4 kananmunaa
100g (1,2 dl) sokeria
100g (n. 1,7 dl) jauhoja
½-1 tl vanilja-aromia, tai noin ruokalusikallinen vaniljasokeria
2,4 dl maitoa
30 g (0,3 dl) margariinia
margariinia ja sokeria vuoan voiteluun

1. Poista kivet kirsikoista.
2. Voitele piirakkavuoka ja sokeroi se kauttaaltaan, myös sivuilta. Asettele kirsikat vuokaan, niiden pitäisi peittää pohja kokonaan mutta ei olla päällekäin.

Kirsikat vuoassa.

 3. Riko munat kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Lisää sokeri ja sekoita vispilällä. Lisää jauhot ja vanilja-aromi, sekoita jälleen hyvin.
4. Lisää maito ja sulatettu margariini, sekoita.
5. Kaada taikina vuokaan kirsikoiden päälle, nousemisvaraa ei tarvitse jättää kuin muutama milli. Kirsikat kelluvat nyt taikinan pinnalla.
6. Laita piirakka uuniin ja paista 180 asteessa noin 40 min, sen tulisi olla kullanruskea pinnalta. Piirakka nousee uunissa hieman ja laskee sitten jäähtyessään.

Juuri uunista tullut clafoutis.

Ymmärtääkseni clafoutis kuuluisi nauttia haaleana, kuten tänään teimme. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että se on parhainta jääkaappikylmänä. Mutta se on täysin makuasia.

Clafoutis tarjoillaan usein kermavaahdon kanssa. Toki se maistuu myös sellaisenaan! Hunnuta piirakka tomusokerilla juuri ennen tarjoilua.

Superhelpot, ilmavan kevyet kookospikkuleivät

Kummitytön kanssa tulee aina leivottua yhtä sun toista, tänään vuorossa olivat kookospikkuleivät. Resepti on Lontoosta ostamastani kirjasta The Hummingbird Bakery (Collins 2013). Nämä pikkuleivät ovat todella helppoja ja nopeita tehdä, sekä melko kevyitä, koska niihin ei tule lainkaan rasvaa. Maku on silti todella herkullinen ja täynnä ihanaa kookosta! Bonuksena asuntoon leviää suorastaan huumaavan trooppinen tuoksu. :)

3,7 dl kondensoitua maitoa
370g kookoshiutaleita
1 tl vanilja-aromia
2 kananmunan valkuaista

1. Laita uuni kuumenemaan 160 asteeseen
2. Sekoita keskenään kondensoitu maito, kookoshiutaleet ja vanilja-aromi.
3. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele ne varovasti sekoittaen taikinaan.
4. Ota lusikalla taikinasta palloja (n. 1 rkl kerrallaan) ja asettele ne leivinpaperille.
5. Paista (160 C) 20-30 minuuttia, kunnes pikkuleivät ovat kullanruskeita.

Tarjoile jäähtyneinä.

Pehmeä mansikkasorbetti

Tein tänään sorbettia ensimmäisen kerran itse ja olen todella yllättynyt siitä miten pehmeän täyteläinen lopputulos oli, ilman lainkaan kermaa tai edes maitoa! Tämä herkku vei ainakin minun kieleni mennessään ja vieläpä ilman turhia rasvoja. Valkuaisvaahto pitää massan kylmänäkin jäätelömäisen pehmeänä, mikä mahdollistaa esim. pallojen pyörittämisen. Lisäksi resepti on todella helppo ja sorbetti syntyy kirjaimellisesti käden käänteessä, tietysti lukuunottamatta sitä aikaa minkä se viettää pakkasessa. Löysin ohjeen Kodin kuvalehden sivuilta.

2 dl vettä
3 dl sokeria
n. 2 dl mansikkamehua (itse sulatin pakastemansikoita ja soseutin ne sauvasekoittimella paksuksi mehuksi)
2 kananmunan valkuaista

Keitä vettä ja sokeria kattilassa n. 10 minuuttia. Sekoita joukkoon mansikkamehu. Kaada astiaan ja nesteen jäähdyttyä laita se pakkaseen pariksi tunniksi. Sekoittele seosta muutamia kertoja pakastuksen aikana.

Vatkaa kananmunan valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita kylmä mansikkamehuseos joukkoon ohuena nauhana. Vatkaa massasta kuohkeaa sähkövatkaimella. Kaada seos sitten takaisin pakastuksen kestävään kannelliseen astiaan ja anna jäätyä pakastimessa n. 4 tuntia, tai kunnes massa on riittävän jäätelömäistä.

Vaniljainen mustikkapiirakka

Tämän mustikkapiirakan ohjeen sain kollegaltani, joka oli leiponut piirakkaa piipahtaessani kylässä. Hän puolestaan oli poiminut ohjeen Valion mainoslehtisestä. Piirakka oli herkullista, ihanan mehevää, joten pakkohan ohjetta oli itsekin kokeilla. Mehevyyden salaisuus piilee vaniljajogurtissa, jota laitetaan sekä taikinaan että piirakan päälle. Tästä piirakasta on myös helppo tehdä kevytversio käyttämällä sokeritonta jogurttia ja vähentämällä rasvan määrää. Maku ei siitä kärsi, koska jogurtti tuo pehmeyttä. Piirakan voi halutessaan tehdä vaikka kokonaan täysjyväjauhoista. Lisäksi tämä on superhelppo ja nopea tehdä, ja onnistuu taatusti vaikka kesämökilläkin.

Taikina

3 dl jauhoja (laitoin itse puolet täysjyvää ja puolet perusvehnäjauhoja)
1 dl sokeria
1½ tl leivinjauhetta
1-1½ dl juoksevaa margariinia (tai sulatettua)
2 kananmunaa
1 dl vaniljajogurttia
½-1 tl kardemummaa

Vaniljapäällys

1 kananmuna
½ dl sokeria
2 dl vaniljajogurttia
n. 4 dl mustikoita
n. ½ dl peruna- tai vehnäjauhoja

1. Sekoita kaikki taikinan aineet keskenään ja kaada seos voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan.
2. Sekoita täytteeseen tuleva kananmuna sokerin ja jogurtin kanssa. Pyörittele mustikat peruna- tai vehnäjauhoissa ja lisää täytteeseen. Kaada täyte piirakan päälle ja paista uunin alatasolla, 200 asteessa n. 25-30 min.

Mustikat olivat ehtineet jo sulaa melkolailla, joten päällisestä tuli siksi erinäköinen kuin piti. Tarkoitus oli, että päällyksen pohja on valkoinen ja mustikat tuovat siihen väriä. Nyt päällyksestä tuli violetti, mutta ei se minusta silti ruma ollut. Jos ei kuitenkaan halua että mustikoiden väri sekoittuu jogurttiin, kannattaa mustikat käyttää ihan jäisinä tai sitten ripotella ne vasta ihan viimeisenä piirakan päälle. Maku oli hyvä ja koostumus oikein mehevä!

Tämä piirakka ei kaipaa vaniljakastiketta tai jäätelöä, joten eikun nauttimaan!

Terveelliset banaaniletut

Törmäsin Fit-lehteä lukiessani reseptiin, joka oli nimetty "Liikkujan letut". Toimittaja ylisti ohjeen maasta taivaisiin ja ihmetteli, miten näin terveellinen ja yksinkertainen voi olla niin hyvää. No, olihan tuota ohjetta sitten pakko kaiken hehkutuksen jälkeen testata, ja lopputulos kyllä yllätti positiivisesti minutkin! Ohje ansaitsee siis tulla kirjatuksi tännekin.

Näihin lettuihin tarvitaan vain kolmea raaka-ainetta: Banaania, kananmunia ja ripaus leivinjauhetta. Sekä tietysti hieman paistorasvaa (esim. rypsiöljyä). Halutessaan lettutaikinaa voi maustaa vaikkapa vaniljalla tai kanelilla.

Sopiva suhde on 2 kananmunaa yhtä banaania kohden. Edellä mainitusta annoksesta tulee n. 3 keskikokoista lettua. Ainekset soseutetaan sauvasekoittimella, lisätään ripaus leivinjauhetta ja paistetaan pannulla molemmin puolin.

Lopputuloksena ovat sopivan makeat ja kuohkeat, jenkkityyliset letut, jotka ovat myös loistava palautusherkku sporttailun jälkeen! Herkun tietysti kruunaa hillo ja/tai nokare vaniljajätskiä... ;)

Näistä letuista on vaikea saada kovin edustavaa kuvaa, mutta nämä eivät olekaan mitään juhlalettuja. Terveellisyys yhdistettynä hyvään makuun ajaa tässä tapauksessa ulkonäön ohi.

Gazpacho

Vaikka hellepäiviä saadaan varmaan vielä tovi odotella, voi kesätunnelmaa hakea keittiöstä. Gazpacho on andalucialainen kylmänä nauttittava kasviskeitto, joka viilentää mukavasti kuumana päivänä. Minun piti valmistaa gazpachoa monta kertaa jo viime kesänä, mutta nyt sain vihdoin tartuttua tuumasta toimeen. Reseptin poimin Helsingin sanomien nettisivuilta. Keitosta tuli hyvää, joten laitanpa ohjeen tähän muistiin.

1 punainen paprika

½ kurkku

pieni pala chiliä

½ valkosipulinkynsi

2 rkl punaviinietikkaa

½ dl oliiviöljyä

½ kg kypsiä tomaatteja

suolaa

mustapippuria

sokeria

Pilko kaikki kasvikset tehosekoittimeen, tomaatteja lukuunottamatta, ja lisää mukaan öljy + etikka. Aja tasaiseksi massaksi. Lisää pilkotut tomaatit ja aja täydellä teholla hetki, mutta älä liian kauaa, sillä muutoin tomaatin siemenet menevät rikki ja keitosta tulee kitkerää. Mausta suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria. Halutessasi siivilöi keitto kertaalleen. Laita jääkaappiin viilenemään. Keiton voi hyvin tehdä jo edellisenä päivänä, jolloin se ehtii sopivasti tekeytyä.

Anytime-muffinssit

Näin kesän loppuvaiheessa teki mieli leipoa pakkaseen (jonne olin juuri onnistunut saamaan pienen tyhjän kolon) jotakin kätevää arkea varten. Päädyin muffinsseihin, jotka toimisivat sekä kiireisen aamun aloituksena että mukaan otettavana välipalana. Tarkoitus ei siis ollut tehdä jälkiruokaherkkuja, jonka vuoksi en halunnut tehdä muffinsseista kovin makeita ja tähtäsin myös terveellisyyteen. Resepti on oma sovellukseni yhden lehden nettisivuilta löytyneestä pohjasta (http://www.fit.fi/reseptit/hedelmaiset-myslimuffinit). Maistoin äsken yhden ja hyvää oli! Mustikat toivat kivasti mehevyyttä ja kuivatut hedelmät makua.

3 kananmunaa

0,5 dl sokeria

2,5 dl maustamatonta jogurttia

0,5 dl rypsiöljyä tai kasvirasvaseosta

2 dl täysjyvävehnäjauhoa (tai tavallista)

1 dl ohrajauhoa

reilu 1 dl kaurahiutaleita

vajaa 1 dl vehnäleseitä

1-2 tl kanelia

rusinoita (vajaa 1 dl)

kuivattuja ja pilkottuja aprikooseja ja taateleita (n. 1-2 dl)

mustikoita (n. 2-3 dl)

1. Sekoita kulhossa kananmunat, sokeri, jogurtti ja rasva.

2. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää joukkoon rusinat, aprikoosit ja taatelit.

3. Sekoita kuivat aineet kananmunaseokseen ja lisää lopuksi joukkoon mustikat.

4. Annostele taikina muffinssipellille laitettuihin paperivuokiin. Nämä muffinssit eivät kohoa kovin paljoa, joten taikinaa saa olla melko reilusti. Totesin jälkeenpäin, että paperivuokia kannattaa tässäkin laittaa 2 päällekäin, sillä mustikoiden mehua saattaa hieman valua vuokien yli.

Paista 225 C vajaa 15 min. Itse sain ylläolevasta annoksesta 12 muffinssia.

Superhelppo mökkipulla

Olen ajatellut että laitan tänne blogiini konvehtien sun muiden kokeilujen lisäksi erilaisia helppoja perusreseptejä, jotka olen havainnut hyviksi. Saan ne siten koottua itselleni kätevästi yhteen paikkaan ja aina parempi, jos joku muukin niistä hyötyy. Yksi tällainen (super)helppo mutta kätevä ohje on äitini aikoinaan reseptikirjaansa kirjoittama pikapullaresepti. Ristimme sen uudelleen mökkipullaksi, koska totesimme sen erityisen käteväksi ja helpoksi herkuksi mökillä, jossa kaapista harvoin löytyy mitään perusaineita kummempaa ja tilatkin ovat pienemmät. Kyseessä ei siis ole mikään gourmetherkku, mutta maistuva tarjottava vaikkapa iltapäiväkahvin kanssa. Ohjeesta voi myös tehdä eri versioita, kun käyttää rusinoiden sijaan esim. kuivattuja hedelmiä, kookoshiutaleita tms. Meillä sattui tällä kertaa olemaan mökillä vain 100% täysjyvävehnäjauhoja ja, ihme kyllä, ne eivät tehneet tästä pullasta mitään tylsän makuista "terveysherkkua".

1 kananmuna

½ dl sokeria

125 g margariinia

1dl maitoa

4 ½ dl vehnäjauhoja (vähän vähemmän, jos käytät täysjyvää)

2 tl leivinjauhetta

2-3 tl kardemummaa

1 ½ dl rusinoita (tai jotakin muuta)



Sekoita kananmuna, sokeri, margariini ja maito kulhossa, ja lisää kuivat aineet joukkoon. Kaada seos leivinpaperille. Paista uunin keskitasossa 200 C n. 10-15 min, kunnes pinta on sopivan ruskea. Kun pulla on vähän jäähtynyt, leikkaa se sopivan kokoisiksi neliöiksi.





Tarjoiluehdotus:

Natillas (vaniljavanukas)

Alkukesän lauantaina päätin tehdä espanjalaista Natillas-vanukasta ainespussista, jonka olin aikoinaan sieltä ostanut. Pari vuotta sitten nimittäin söin Espanjassa taivaallista vaniljavanukasta. Olen ymmärtänyt, että se on melko tavallinen jälkiruoka espanjalaiskodeissa.

Parasta Natillas on tietysti alusta asti itse tehtynä. Valmiiseen jauheeseen lisätään vain maito. Seosta ei edes keitetä, vaan ainoastaan vatkataan sähkövatkaimella pari minuuttia ja laitetaan sitten jääkaappiin vähän hyytymään. Päätin tehdä annoksesta aivan oman kesäisen versioni ja sekoitin vanukkaan joukkoon tuoreita mansikoita, marenkia ja keksinmuruja. Lopputulos oli ihan hyvä, mutta ehkä pelkät mansikat olisivat riittäneet lisukkeeksi, nyt maku oli hieman sekava. Vanukas oli sellaisenaankin ihan hyvää, mutta ei kyllä lähelläkään sitä taivaallista herkkua jota matkalla söin. Se ei taatusti ollutkaan mitään pussitavaraa. Pussivanukas vaatii mielestäni jotain tuunaamista. Ehkä ensi kerralla kokeilen tehdä vanukkaan itse alusta loppuun. Pusseja on vielä pari jäljellä, kyllä niille varmasti käyttöä löytyy. Natillas sopisi varmasti tosi hyvin esim. kääretortun täytteeksi marjojen ohella.



Iloista kesän alkua!

Superhelppo marjapiirakka

Tein äitienpäivänä marjapiirakan tutulla reseptillä. Äitini poimi reseptin aikoinaan jostakin lehdestä, jossa se oli nimellä Nellin piirakka, ja liimasi sen keittokirjaansa. Resepti on niin hyvä ja kätevä, että päätin laittaa sen nyt tähän itselleni talteen, ja samalla muillekin. Tämä on siis SUPERHELPPO piirakka, joka ei voi epäonnistua. Sen tekee 10 minuutissa ja lopputulos on aina hyvä.

2 kananmunaa

2 dl sokeria

1,5 tl vaniljasokeria

3,5 dl jauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

1,5 dl maitoa

150g margariinia

marjoja

1. Sekoita kananmunat ja sokerit kulhossa, ei tarvitse vatkata koneella.

2. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe.

2. Lisää joukkoon maito ja sulatettu margariini.

Kaada taikina joko voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Lisää marjat päälle ja paista 200 asteessa n. 30 min.

Olen huomannut, että on hyvä jos marjat ovat melko sulaneita, jolloin niiden mehu mehevöittää piirakkaa entisestään. Tietenkin kaikista ihanimpia ovat tuoreet marjat, mutta niitäkin kannattaa vähän murskata ensin. Itse käytin tällä kertaa mustikoita ja mansikoita, mutta tähän voi käyttää oikeastaan mitä marjoja vaan. Pohja sopii myös esim. omena- tai raparperipiirakkaan. Tykkään tästä ohjeesta myös siksi, että se sitä voi halutessaan helposti keventää, ilman että maku kärsii. Jos haluaa tehdä esim. kevyemmän "arkipiirakan", voi sokeria laittaa vain 1,5 dl, margariinia 100g ja vaihtaa puolet vehnäjauhoista täysjyväksi. Todella hyvää niinkin, testattu on!

Tämän päivän piirakan ulkonäkö ei ollut paras mahdollinen, mustikan lientä oli ehkä hieman liikaa (+ yleensä koristelen tomusokerilla, mutta se oli nyt päässyt loppumaan). Ja tietenkin on kauniimpaa, jos vuoan voitelee eikä käytä leivinpaperia. Mutta maku yhtä hyvä kuin ennenkin!





(Huom. Princess-lautasliina, joita ostin Williamin ja Katen häiden kunniaksi  )