Pääsiäiskranssi

Pääsiäiseksi teki mieli taas kokeilla jotakin uutta, ja teimme äitini kanssa pääsiäiskranssin, jonka reseptin hän oli löytänyt Ilta-Sanomien nettisivuilta. Aprikoosihillo ja mantelimassa eivät voi olla huono yhdistelmä, joten päätös ohjeen testaamisesta ei ollut vaikea. Parhaimmillaan kranssi on samana päivänä tehtynä, kuten pulla muutenkin, mutta koska täytettä on reilusti, voi sen tarjoilla hyvin myös seuraavana päivänä.

Valmista ensin pullataikina:

2½ dl (täys)maitoa
1 kananmuna (jos haluat, jätimme tämän pois)
1 tl suolaa
1 dl sokeria
½ rkl kardemummaa
1pss kuivahiivaa tai 25g tuorehiivaa
7½ dl vehnäjauhoja
50g pehmeää voita

1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja jos käytät tuorehiivaa, liuota hiiva maitoon. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se jauhoihin. Lisää maidon joukkoon suola, sokeri, kardemumma (ja kananmuna). Lisää jauhoja pikkuhiljaa sekoittaen ja alustaen. Vaivaa taikina pehmeäksi. Lisää joukkoon pehmeä voi ja vaivaa taikinaa niin että se irtoaa käsistä.
2. Kohota taikina vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi (n. 45 min).
3. Vaivaa kohonnutta taikinaa jauhotetulla pöydällä ja kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi.

Täyteet:

100g aprikoosihilloa
200g mantelimassaa
1 rkl kanelia
kananmunaa voiteluun

4. Levitä taikinalevylle ensin hillo ja ripottele sen jälkeen päälle raastettu mantelimassa. Ripottele kaneli mantelimassan päälle.
5. Kääri levy rullalle kääretortun tapaan. Leikkaa rulla kahdeksaan palaan ja laita palat pyöreään (voideltuun) vuokaan rinkiin. Jätä ringin keskelle tyhjä kolo.
6. Anna kranssin jälleen kohota hyvin. Voitele kananmunalla ja paista uunissa 200 asteessa alatasolla n. 20-25 min.

Kun pulla on jäähtynyt, irrota se vuoasta ja koristele haluamallasi tavalla. Itse koristelin kranssin sokerikuorrutteella, tomusokerilla ja pääsiäismunilla.

Porkkanamuffinssit

Löysin aivan ihanan leivontatarvikkeiden verkkokaupan, Annin uunissa! Löysin kauppaan sattumalta ja tietysti siinä kävi niin, että siellä meni euro jos toinenkin... En voinut vastustaa kiusausta, kun törmäsin mm. ihaniin pääsiäisaiheisiin muffinssilaatikoihin. Kun laatikot sitten hyvissä ajoin ennen pääsiäistä saapuivat, piti niihin tietenkin leipoa jotakin sisälle ja antaa pääsiäislahjaksi. Pakkauksessa oli 2 laatikkoa. Päädyin porkkanamuffinsseihin, koska olin tilannut samaisesta verkkokaupasta myös supersöpöjä sokerisia porkkanakoristeita. Porkkanamuffinssien ja kuorrutteen reseptin poimin blogista Tarun taikakakut. Laatikoista kätevän tekee muuten myös se, että mukana tulee laatikon sisälle menevä pahvinen teline, joten muffinssit pysyvät laatikossa hyvin paikoillaan. Nämä muffinssit eivät nouse paljon uunissa, joten niistä tulee sopivan kokoisia kuorrutteen kanssa. Yhdestä annoksesta tulee 11-12 muffinssia.

Taikina
2-3 porkkanaa
100g voita tai margariinia
2dl sokeria
2 kananmunaa
½ dl maitoa
2dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
½ tl kanelia

Kuorrutus
1dl kuohukermaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
2dl tomusokeria

1. Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi.
2. Sulata voi, lisää sokeri ja sekoita tasaiseksi.
3. Lisää kananmunat ja sekoita voimakkaasti. Itse käytin tässä sähkövatkainta.
4. Lisää porkkanaraaste taikinaan ja sekoita.
5. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
6. Sekoita taikina tasaiseksi ja jaa se muffinivuokiin. Laita vuoat muffinssipellille ja paista 175 asteessa noin 25 minuuttia.

Kun muffinssit ovat jäähtyneet, valmista kuorrute. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen tuorejuusto ja tomusokeri. Pursota kuorrute muffinssien päälle ja koristele haluamallasi tavalla!

Pääsiäissuklaakurssilla

 Tämä blogi on viettänyt hiljaiseloa useamman kuukauden. Innostus leivontaan ei suinkaan ole laantunut, mutta alkuvuosi on ollut melko kiireistä aikaa, eikä sopivia leivontatilaisuuksiakaan ole kovin montaa ollut. On ollut kuitenkin mielenkiintoista lueskella erilaisia leivontalehtiä ja kerätä uusia ideoita. Pääsiäispöytään tein tänä vuonna annoksen meheviä suklaakeksejä, ne ovat kyllä niin herkullisia, varsinkin kun jäävät keskeltä hieman raaoiksi.

Mutta nyt itse asiaan: Vuoden 2014 loppupuolella kollegani vinkkasi minulle Flavour Studion suklaakurssista ja luettuani kurssikuvauksen päätin ilmottautua samantien. Hinta ei ollut halpa, mutta kurssia piti suklaa-alan todellinen asiantuntija (Jarmo Laitinen, yksi konditoria Gagun perustajista),  ja se houkutteli. Kyseessä oli siis yhden illan pääsiäissuklaakurssi, joka pidettiin Flavour Studion tiloissa Kalasatamassa. Kurssin pituus oli 3 tuntia ja ohjelma piti sisällään erilaisten pääsiäisaiheisten konvehtien valmistamista, sekä yleistietoutta suklaan käsittelystä. Kurssin vetäjä antoi luvan ottaa kuvia ja jakaa reseptejä.

Ensin harjoittelimme suklaan temperointia. Aikataulusyistä osa suklaista oli sopivassa lämpötilassa jo valmiiksi. Opin paljon uutta, mm. sen miksi temperointi on aiemmin tuntunut niin vaikealta. Pääsyy siihen lienee ollut se että olen käyttänyt tavallisia suklaita, joista useimmat sisältävät myös kasvirasvaa. Sillon temperointi ei onnistu. Kurssilla käytimme Valrhonan suklaata, mikä on ihan parasta, mutta melkoisen tyyristä, noin 25€ kilolta. Halvemmallakin onnistuu, mutta suklaa ei saa siis sisältää kasvirasvaa ja siinä olevan maidon tulisi olla maitojauhetta. Opin myös, että temperoitaessa koko suklaamäärä sulatetaan ensin ensimmäiseen lämpötilaan, ja sitten siitä erotetaan noin 80% omaan astiaansa. Tämän jälkeen lämpötilaa lasketaan sekoittelemalla suklaata kulhossa reunoja pitkin, kunnes toisen vaiheen lämpötila on saavutettu. Sitten aiemmin pois otettu 20% lisätään taas sekaan, jolloin lämpötilan pitäisi nousta kolmanteen lukemaan. Kuulemma asteen tarkkuus riittää. ;) Niille jotka pitävät temperointia turhana hifistelynä, sanottakoon, että sillä on kyllä iso merkitys sekä suklaan ulkonäköön (varsinkin seuraavina päivinä) ja säilyvyyteen. Temperoitu suklaakonvehti säilyy kauniina viileässä huoneenlämmössä noin 6 viikkoa.

Teimme kurssilla ryhmissä kaksia erilaisia konvehteja, sekä lisäksi isot täytesuklaamunat jokaiselle. Isossa suklaamunassa on sisällä hasselpähkinägiuandajatäytettä. Suoraan sanoen en muista, mitä tuo giuandaja oikein oli, vaikka opettaja kyllä sen selitti (enkä löytänyt googlestakaan!). Jotakin suklaan tapaista se joka tapauksessa oli, ja maistui aivan wienernougatilta. Toisissa konvehdeissa (pienet munat) on täytteenä appelsiiniganache ja toisissa (ankat) minttutäyte.

Kurssilla saadut ohjeet suklaan temperoinnista

 

 Täytteiden ohjeet

Paukkukarkki on niitä muruja, jotka rätisevät suussa. Sopivat yllättävän hyvin suklaamunan täytteeseen, mutta itse ehkä jättäisin kuitenkin pois. Eclat d'Or on kreppimurua, eli siis ranskalaisia crepejä murustettuna. En tiedä saako tuotetta tavallinen harrastelija mistään käsiinsä, mutta minusta sen voi hyvin korvata joillakin vastaavilla keksimuruilla tms., tai jättää kokonaan pois.

Inverttisokeri on sokerikuorrutteen näköistä massaa, jota on myöskin vaikea löytää mistään tavallisesta kaupasta. Sen voi korvata hunjalla, jossei haittaa, että hunajan makua tulee täytteeseen.
 

Konvehtien valmistusta

Appelsiiniganachen valmistus menossa.

Pääsiäismunien "keltuaiset" valmiina muotissa.

Muotti täytetään temperoidulla suklaalla...

...jonka jälkeen suklaa kaadetaan takaisin kulhoon, koska tarkoitus on saada konvehteihin vain ohut kuori.

Tyhjennyksen jälkeen muotin pinta siistitään ylimenneestä suklaasta raapalla, ja muotti jätetään telineen päälle ylösalaisin valumaan, jotta konvehdin kuorista saadaan tosiaankin ohuita.

Kun kuoret ovat jähmettyneet (mielellään seuraavana päivänä vasta) konvehdit täytetään ja sitten muottia paukutetaan voimakkaasti pöytää vasten muutamia kertoja, jotta ilmakuplat saadaan täytteestä pois. Sen jälkeen täytteen annetaan jähmettyä muutamia tunteja ainakin.

Kun täyte on jähmettynyt sellaiseksi, ettei se enää tartu sormeen koskettaessa, muotin päälle valetaan konvehtien pohja, joka taas sitten tasoitetaan terävällä raapalla siistiksi.

Nämä ankat saavat kohta vielä toisen pohjakerroksen.

Temperoitu suklaa kiiltää ja säilyy yhtä kauniina huoneenlämmössä jopa 6 viikkoa.

Noin vuorokauden kuluttua suklaat voi irrottaa muoteista, tai ne tipahtelevat sieltä melkein itsestään.

Munien puolikkaat yhdistetään sulalla suklaalla.

Muutamia kuoria jäi täyttämättä ja sain tehdä niistä yllätysmunan, jonka sisään laitoin suklaa-ankan. Näiden puolikkaiden yhdistäminen vasta olikin temppu! Liedellä lämmitettiin hetki tyhjää kattilaa, ja sen jälkeen toista puolikasta liikuteltiin hetki kattilan kuuman ulkopohjan päällä, niin että sen reunat hieman sulivat. Ja sitten yllätys sisään ja kiireesti puolikkaat yhteen!

Ankkojen puolikkaat liitettiin myös yhteen.

Lopuksi isot munat kullattiin elintarvikekullalla.

Kotiinviemiset pääsiäiseksi. :)

Kuten yllä näkyy, kolmessa tunnissa ehdittiin tehdä paljon, ja kurssi oli antoisa. Ei muuta kuin uusia suklaakokeiluja kohti, uusin tiedoin!

JA HIP HEI, BLOGISSA ON MENNYT 20 000 KÄYNNIN RAJA RIKKI! 

Marengilla kuorrutettu sitruunatorttu

Olin luvannut tehdä tämän pääsiäisen jälkiruokapöytään jonkin piirakan, toivomuksena oli että se olisi raikas ja esimerkiksi sitruunainen. Päädyin sitten tuttuun sitruunapiirakkaan, paljolti siksi että tiesin sen olevan yksi äitini suosikeista. Lisäksi oli kiva kokeilla taas jotain, mitä en itse ollut vielä aikaisemmin tehnyt.

Kevään Leivotaan-lehteä selaillessa tuli vastaan ohje kyseiseen piirakkaan (s. 95), tai niinhän minä luulin. Tällä kertaa ko. lehti kyllä johti lukijan aivan harhaan. Resepti oli nimittäin todella kummallinen, vaikka vieressä ollut kuva antoi ymmärtää että kyseessä on vanha piirakkaklassikko. Kuvatekstissäkin luki että tämä piirakka on "aina yhtä suosittu". Ohje oli ilmeisesti (puutteellinen) käännös jostakin ulkomaisesta, aivan erilaisesta, reseptistä. Ensinnäkin reseptissä käsketään laittamaan sitruunatäytteeseen 150g voita, mikä on valtava määrä. Sitä en tehdessä vielä hirveästi ihmetellyt, koska muistikuvani täytteestä ei ollut mitenkään kristallinkirkas ja ajattelin että ehkä kyseessä on vain hieman erilainen versio. No, suurin moka kuitenkin oli siinä, että resepti neuvoo yksiselitteisesti laittamaan kaikki täytteen aineet kattilaan ja keittämään seoksen sakeaksi. Siinä ei olisi mitään kummallista ellei seokseen kuuluisi kahta kokonaista kananmunaa valkuaisineen päivineen. Järkihän jo sanoo, että kananmunat paakkuuntuvat kypsyessään, vaikka kuinka sekoittaisi. Päätin kuitenkin, että luotan nyt alan lehteen ja kokeilen, mutta arvaahan sitä lopputuloksen... Aivan kamala, rasvainen munakokkeli. Joten täytteen teko meni kokonaan uusiksi. Pohjataikinan olin jo ehtinyt tehdä ja päätin että käytän sen, meni syteen tai saveen. Taikina oli ihan syötävää, vaikka resepti siinäkin oli vähän kummallinen (maitoa ja öljyä). Olen aika pettynyt Leivotaan-lehteen loppujen lopuksi. Hieno leivonnan erikoislehti antaa odottaa paljon, mutta luulen että suurin osa resepteistä on suoria käännöksiä ulkomaisista lehdistä, eikä niitä ole Suomen toimituksessa testattu. Jos nimittäin olisivat kokeilleet sitruunapiirakkaa ohjeen mukaan, olisivat huomanneet että reseptissä on jotain pahasti pielessä (jos joku muuten on eri mieltä ko. ohjeen toimivuudesta esim. kananmunien suhteen, kuulisin mielelläni). Lehden lukijapalstalla oli annettu palautetta mm. siitä että ruokasooda (eng. bicarbonate) oli käännetty joulunumeron ohjeissa bikarbonaatiksi. Aikamoista huolimattomuutta. No, varmasti lehdessä on myös paljon erittäin toimivia reseptejä ja uskon että toimituksen otekin kehittyy pikku hiljaa. Varmasti tulee siis ostettua kesän lehtikin.  Mutta nyt vihdoin itse asiaan!

Tein täytteen lopulta äitini vanhan reseptin mukaan. Vaikka pohjan ehdin tehdä lehden mukaan, laitan tähän kuitenkin paremman, takuuvarman version.

Pohja

100g voita

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 ½ rkl kylmää vettä

Sekoita pehmeä voi ja venhäjauhot sekä leivinjauhe käsin ryynimäiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina käsin piirakkavuokaan (halkaisija n. 26 cm). Pistele pohja haarukalla ja paista 225 asteessa n. 10-15 minuuttia.

Täyte

4 keltuaista

4 rkl maizenajauhoja

1 ½ dl vettä

2 dl sokeria

1 sitruunan raastettu kuori ja mehu

1 rkl voita



Vatkaa kevyesti keskenään keltuaiset, maizenajauhot, vesi, sokeri, sekä sitruunan kuori ja mehu. Kuumenna seosta kattilassa koko ajan sekoittaen, lisää voi ja anna kiehahtaa. Levitä kiisseli piirakkaan.

Marenki

4 valkuaista

1 dl sokeria

(2 tl sitruunamehua)

Vatkaa valkuaiset ensin kovaksi vaahdoksi. Lisää vähitellen sokeri joukkoon, koko ajan vatkaten. Lopuksi lisää sitruunamehu, jos haluat. Levitä marenki piirakkaan kiisselin päälle ja paista ylätasolla vielä n. 5 minuuttia (225C), kunnes marenki on saanut hieman väriä.

Tarjoa piirakka jäähtyneenä. Kuten monet piirakat, tämäkin oikeastaan vain paranee seistyään yön yli.



Pääsiäispöytään 2018 tein tämän samaisen tortun Kinuskikissan reseptin mukaan ja pursotin marengin ohjeen mukaan tortun päälle. Tuli vielä paljon nätimpi kuin jos sen laittaa pelkästään lusikalla. :)

Pääsiäiskeksit

Innoistuin jouluna piparkakkujen pikeerikoristelusta siinä määrin, että päätin tänä vuonna tehdä pääsiäiskeksejä samalla systeemillä. Pohjaksi valitsin vaalean perustaikinan, koska näissä kekseissähän kuorrutus on pääosassa. Lisäsin taikinaan vielä kuitenkin hieman appelsiininkuorta ja vanilja-aromia makua tuomaan.

Taikina

200 g margariinia

2,5 dl sokeria

1 kananmuna

4,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria tai pari tippaa vanilja-aromia

n. 2 rkl raastettua appelsiininkuorta

Vaahdota pehmeä margariini ja sokeri kulhossa. Lisää kananmuna ja sekoita hyvin, sen jälkeen lisää yhteen sekoitetut kuivat aineet ja appelsiininkuori. Vaivaa taikinaa hetki käsin, kunnes se on tasaista ja kaulittavaa. Paista 200C n. 5 min, vaaleat piparkakut tummuvat todella helposti.

Itselläni oli hieman vaikeuksia kaulimisen kanssa, sillä taikina oli aika murenevaa. Koostumus kuitenkin parani, kun taikinaa jaksoi tarpeeksi pyöritellä käsissä ensin.

Royal Icingin, eli pikeerikuorrutteen, tekeminen on helppoa, mutta siihen tarvitaan leivontakaupoissa myytävää valkuaisjauhetta. Pelkkään veteen tehty sokerikuorrute kuivuu erittäin hitaasti ja tuoreen kananmunan valkuaiseen tehty ei taas säily kovin hyvin. Pikeerin perusohjeen löydät täältä. Alussa on hieman haastavaa saada rajauspikeeristä sopivaa, sillä liian jäykkä kuorrute ei tartu kekseihin kunnolla, ja liian löysä taas leviää. Vaikka tuossa ohjeessa vettä laitetaan vain 0,75 dl (450 grammaan tomusokeria), olen itse todennut että se on aivan liian vähän. Lisäsin kuorrutteeseen vettä pikku hiljaa samalla kuin sekoitin, ja päädyin lopulta laittamaan varmaan lähes tuplamäärän. Täytepikeeriin vettä tietenkin lisätään vielä, jotta täyte levittyy hyvin.

Ostin keksejä varten pienen pääsiäismuottisetin, ja käytin näihin kekseihin lähes koko kuvioiden kirjoa (tottakai!).















HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Pääsiäiskakku

Tämä blogi on viettänyt hiljaiselämää viimeiset pari kuukautta. Jouluksi tulee aina tehtyä niin paljon kaikenlaista, että sen jälkeen tekee mieli vähän huilia ja kerätä rauhassa ideoita uusiin projekteihin. Mutta jokin aika sitten alkoivat taas leipomissormeni syyhytä ja päätin että teen pääsiäispöytään kakun. Näin jo päässäni, miten väkerrän marsipaanista hienon pupun ja pikku hiljaa suunnitelma eteni niin, että pupun pitääkin istua lekotella itse tehdyssä pääsiäismunassa, kakun päällä. Tietenkin menin vielä selittämään suunnitelmaani erinäisissä keskusteluissa, aina kun tuli puhe pääsiäisestä. Perääntyä ei siis enää voinut…

Kakkupohjaan käytin sitä samaa reseptiä, jonka sain edellisen kakun teon yhteydessä joulukuussa. Ihan paras täytekakkuohje, ei lässähdä yhtään! Leikkasin kakun kolmeen osaan. Kostutin jokaisen välin Jaffalla ja täytin kermavaahdolla johon oli sekoitettu aprikoosihilloa. Lisäksi joka väliin tuli kerros levyksi kaulittua mantelimassaa. Kakun päällä (sokerikuorrutteen alla), on vielä kerros kermavaahtoa, jotta kuorrute mukautuu pintaan paremmin. Kuorrutteen kanssa meinasi jo tulla pieni takaisku kun Herttoniemen Bake&Party olikin lauantaina kiinni, nettisivun tiedoista poiketen. Olin menossa sinne hakemaan keltaista sokerimassaa (sitä ei marketeissa myydä). Pelastavien vinkkien toivossa viestin leipurikollegalle, joka ehdotti että lisään valkoiseen sokerimassaan (jota myydään ruokakaupoissa) keltaista marsipaania. Jes, suunnitelma pelastettu! Kun eri värisiä massoja muovasi tarpeeksi kauan yhdessä, värit sulautuivat toisiinsa. Tässä kakku ennen ja jälkeen kuorruttamisen:

Marsipaanipupun tekeminen osoittautui jokseenkin haasteelliseksi. Olin sitä ennen katsellut ihmisten blogeista toinen toistaan hienompia marsipaaniluomuksia, miten ihmeessä ne onnistuvat?? Tein ensin pupulle keskivartalon, ja liitin siihen jalat ja kädet. Sitten tein pään ja korvat. Ehkä olisi pitänyt muokata kaikki osat yhdestä marsipaanipalasta, sillä irtonaisten osien kiinnittely vaati loputonta kärsivällisyyttä. Kasvot ja korvat olivat vaikeimmat. En tiennyt millä olisin saanut aikaan jotain järkevän näköistä, ja päädyin sitten lopulta laittamaan suklaakuorrutetta viiksiksi ja suuksi. Kun sen olin tehnyt, putosi pupulta taas käsi tai jalka, jota kiinnittäessäni onnistuin jollain sormella tuhraamaan kasvot. Huoh! Noh, lopputulos oli mitä oli, onhan niitä pääsiäispupuja monen näköisiä… Lisäksi pupuun tahriintui suklaata, mutta ajattelin että se ei haittaa, koska pupuhan istuu suklaamunassa herkuttelemassa. 

Pari päivää sitten sain yhdestä toisesta blogista (http://ebetys.com/) idean pikkutipuista. Löysin Anthon Bergin suklaamanteleita kaupasta ja tein keltaisille manteleille vain silmät ja nokat. Aika hauskan näköisiä mielestäni!

Kakku kertoo pienen tarinan: Pääsiäispupu on hypännyt ahneesti suklaamunaan ja särkenyt sen. Munasta kuoriutui neljä tipua, jotka nyt seisovat rivissä munan ulkopuolella laulamassa. Pöydässä käytiin vilkas keskustelu siitä, laulavatko tiput Hoosiannaa vai mitä. Päätin kuitenkin, että ne laulavat Johannes Passiota.  Tarkoitus oli kirjoittaa kakkuun "Iloista pääsiäistä!", mutta ensimmäisen sanan jälkeen totesin, ettei tila mitenkään riitä, kun toinen sana on niin pitkä. No, Suomi on kaksikielinen maa, jonka vuoksi kakussa luki lopulta "Iloista Påsk!".

Tässä vielä kuva siskon pojan pashasta:

Ja siskon tytön muffinssit:

 

Hyvää pääsiäistä!