Rapujuhlien syyskakku

Minua pyydettiin taas tekemään perinteisiin rapujuhliimme kakku. Koska olin pari viikkoa sitten ollut kuorrutuskurssilla, paloin halusta kokeilla opetettua tekniikkaa. Josko nyt saisin kakun kuorrutemassasta aiempaa rypyttömämmän. Massavaihtoehtoja kuorruttamiseen on kolme: Vaahtokarkki-, sokeri- ja marsipaanimassa. Vaahtokarkkimassa ei houkuta minua ollenkaan, vaikka se on kaikista helpoiten käsiteltävää. Sokerimassa taas on marsipaania helpompi, mutta marsipaani on mielestäni kakun päällä parhaimman makuista. Mutta koska yksi syöjistä oli allerginen mantelille, päädyin sokerimassaan.

Kakun täytteet ja koristelun ideoin aika lailla vasta kaupassa ja kakkua tehdessä. Pohja on tehty parhaaksi havaitulla kakkureseptillä, ja halkaistu kahteen osaan. Kummassakin osassa on eri täyte. Koska kakun teemana oli alkusyksy, valitsin väleihin marjoja. Alemmassa välissä on mustikka- ja ylemmässä puolukkatäyte. Molemmissa täytteissä on kylläkin sama pohja. Kostutin kakun vaniljasokerilla makeutetulla maidolla. Kakku kannattaa täytettäessä ehdottomasti kasata kelmulla vuorattuun vuokaan, kuten tässä ohjeessa opastetaan.

Mustikka- ja puolukkatäyte

2½ dl vispikermaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl vaniljajogurttia
n. 1 dl sokeria
n. 1 rkl vaniljasokeria
3 liivatelehteä
n. 3 rkl vettä
n.200g mustikoita
n. 200g puolukoita

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää tuorejuusto, jogurtti ja sokeri. Sekoita hyvin. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja sekoita liotetut liivatelehdet siihen. Valuta neste ohuena nauhana täytteeseen ja sekoita samalla. Jaa täyte kahteen yhtä suureen osaan. Sekoita toiseen osaan puolukat ja toiseen mustikat. Jos käytät pakastemarjoja, sekoita ne jäisinä. Täytä toinen kakun väleistä toisella täytteellä ja toinen toisella.

Kuorrutusvaihe oli se haasteellisin... Täysin rypytöntä kakkua en saanut aikaiseksi, mutta rohkenen sanoa, että olen sentään edistynyt, ja ryppyjä oli jo selvästi aiempaa vähemmän.




Melko vähäryppyinen kakku...

 

Koristelin kakun syysteemalla ja kuten mainitsin, tätä kakkua en juuri suunnitellut etukäteen... Värjäsin valkoista sokerimassaa ja tein lehdet Confetista ostamallani muotilla. Sivuilla on mustaviinimarjapensaan lehtiä ja päällä muutama mustaviinimarja.

 

 

Tein reunaan sokerimassasta pienen reunuksen.

Kinkku-tomaattimuffinssit

Näin arjen alettua päätin leipoa pakkaseen jotakin suolaista, sellaista mikä olisi helppo ottaa töihin mukaan evääksi, tai vaikka napata joskus aamupalaksi. Päädyin kinkku-tomaattimuffinseihin, joiden ohjeen löysin Makuja-sivustolta. Unohdin laittaa mausteeksi ohjeessa ollutta rosmariinia, mutta nyt jälkeenpäin ajatellen, se oli minusta hyvä unohdus. Tässä ohje sillä tavalla kuin itse tein, mukautin ohjetta muutenkin hieman (tupla-annos, n. 15 isoa muffinssia).


7 dl jauhoja (sekoitin täysjyvä- ja sämpyläjauhoja)
3 dl kaurahiutaleita
2 tl jauhettua mustapippuria
2 tl ruokasoodaa
3-4 kananmunaa (ohjeen mukaan 4, mutta minulla oli vain 3, ja hyvin riitti)
2 punasipulia
100-150g aurinkokuivattuja tomaatteja
2 dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
n. 400g maitorahkaa
2 dl maustamatonta jogurttia
250g savukinkkua
juustoraastetta

1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon kananmunat, rahka ja jogurtti, sekoita tasaiseksi.
2. Silppua punasipuli, kinkku ja tomaatit. Kuullota sipulit öljytilkassa pannulla.
3. Lisää taikinaan kinkku, sipulit ja tomaatit. Kaada lopuksi sekaan öljy, sekoita. Jos tomaatipurkista ei tule kahta desiä öljyä, voit laittaa lisäksi tavallista öljyä. Itselläni sattui olemaan kaapissa chili-mausteöljyä, ja se sopi näihin hyvin.
4. Annostele taikina muffinssivuokiin, täytä vuoat melkein täyteen, mutta jätä hieman nousemistilaa. Asettele vuoat vielä muffinssipellille, leviämisen estämiseksi. Paista muffinsseja 200 asteessa noin 20 minuuttia. Kun ne ovat olleet uunissa noin 10 minuuttia, ripottele päälle juustoraastetta ja laita sitten uuniin vielä n. 10 minuutiksi. Odota, että juusto ruskistuu.

Rypytöntä kakkua opettelemassa

Lauantaina 16.8.2014 osallistuin Confetin järjestämälle kakunkuorrutuskurssille. Olen pitkään halunnut oppia, muten kuorruttaa kakku sokerimassalla tai esim. marsipaanilla, ilman että alareunaan jäisi niitä ryppyjä. Massalla kuorruttaminen olikin kurssin pääasia, ja sitä harjoiteltiin useampaan otteeseen styroksisen harjoituskakkupohjan kanssa. Tärkein valttikortti kakkua kuorruttaessa, niin kuin monessa muussakin, on tietysti kokemus ja sen mukanaan tuoma taito, mutta kyllä kurssilta tarttui myös mukaan muutama hyödyllinen vinkki. Rohkenen väittää, että seuraava kuorrutekakkuni on ainakin aavustuksen edellisiä rypyttömämpi. ;)

Ensin kurssilla kokeiltiin massan marmorointia vaivaamalla kahta eriväristä sokerimassaa sekaisin. Jos haluaa kauniin, selvästi marmoroituneen pinnan, kannattaa tehdä massoista pötkö, kiertää sitä eri suuntiin, ja painaa sitten taas yhdeksi möykyksi. Eli vaivata massaa sillä tavalla. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei vaivaa liikaa, koska silloin marmorikuvio katoaa.

Marmoroitu sokerimassapallo

Taikina kannattaa kaulita muovisen tai esim. silikonisen alustan päällä ja käyttää muovikaulinta. Puiseen kaulimeen taikina tarttuu paljon helpommin kiinni. Ostin kurssilta kuorrutteita varten muovikaulimen. Oli myös hyödyllinen vinkki, että tomusokeria kannattaa käyttää kaulitessa mahdollisimman vähän, sillä se kuivattaa sokerimassaa ja saan sen halkeilemaan helpommin. Lisäksi on hyvä tietää, että tomusokeria laitetaan vain massan alle, sitä ei siis käännellä ylösalaisin kaulitessa, vaan sama puoli pidetään koko ajan ylöspäin. Näin saadaan kakun pinnasta kaunis ja tomusokeriton, sitä kun on vaikea saada millään sudillakaan kakun päältä kokonaan pois. Toki tomusokeria pitää käyttää massan alla kaulintavaiheessa sen verran, että massa ei tartu pöytään. Jos näin käy, ei auta kuin aloittaa kauliminen alusta.

Koska kurssilla taikinaa kaulittiin ja kaulittiin, marmorikuvio ehti siitä jo melko lailla kadota.

Kurssilla opetettiin myös, miten massa nostetaan alustalta käsien päälle siirtoa varten. Siihenkin on oma tekniikkansa, jonka avulla minimoidaan kuorrutteeseen tulevat sormien painaumat ym. Tekniikkaa on vähän vaikea selittää, mutta yritän. Eli toinen käsi laitetaan kämmen avoinna ylöspäin kaulitun massan jompaan kumpaan reunaan. Ei siis tartuta kuorrutteeseen, vaan laitetaan käsi vain massan yläpuolelle. Sitten toisellä kädellä "heilautetaan" toisesta sivusta puolet kuorrutteesta odottavan käden päälle. Sitten sillä odottaneella kädellä heilautetaan massa takaisin "paikoilleen", paitsi että tässä vaiheessa se otetaan vastaan toisen käden kämmenellä, joka tällä heittosysteemillä saadaan jo niin hyvin kuorrutteen alle, että sitä on helppo nostaa siten että toinenkin käsi pääsee hyvin alle. Helpommin tehty kuin selitetty! Kämmenet kannattaa pitää ihan auki, etteivät sormenpäät aiheuta painaumia.

Kuorrute siirretään siten että kakku jää keskelle ja pintaa tasoitellaan vähän päältä. Nyt sitten alkaa se haastava vaihe, josta en valitettavasti saanut otettua kuvaa. Eli, kun kuorrute on kakun päällä, massaa silotellaan yksi pieni osa kerrallaan. Ota kuorrutteen reunoista kiinni (siis pieneltä alueelta), älä vedä mutta levitä niitä hieman eri suuntiin. Samalla tasoita sormella kuorrutetta keskeltä. Tee ensin vain muutama sentti yläreunasta ja siirry oikealle tai vasemmalle eteenpäin. Kun olet käynyt yhden kerran koko kakun läpi, tee uusi kierros, ja etene samalla tekniikalla seuraavat pari sentti alaspäin. Levitä massaa eri suuntiin ja tasoita. Jos vedät, kuorrute todennäköisesti repeää, joten ole varovainen. Tällä tyylillä koko kakku käsitellään alas asti, todennäköisesti käyt kakun ympärykseltään läpi ainakin kolme kertaa.

Leikkaa ylimääräinen kuorrute veitsellä pois, mutta jätä reunaan muutama milli "tyhjää". Työnnä nämä pienet reunat esim. veitsellä kakun alle, jolloin alareunastakin saadaan siisti. Jos reunasta tulee kaikesta huolimatta repaleinen, siihen voi pursottaa esim. ruusukkeita kermasta tai tehdä nyörin tai nauhan sokerimassasta. Alla yksi pieni kokeilu kurssilta.

Harjoitus tekee tässäkin mestarin, mutta kyllä hyvillä vinkeillä välttyy monelta kommellukselta!

Jouluinen luumuhillo

Tuoreet luumut olivat edullisessa tarjouksessa lähikaupassani, joten päätin tehdä vielä luumuhilloa ja maustaa sen jotenkin jouluisesti. Kilosta luumuja tulee vain noin 3 keskikokoista hillopurkkia, koska luumuhillo on aika tiivistä. Jospa vaikka laittaisikin tänä vuonna tähtitorttuihin omatekoista hilloa!

Ohje

1 kg luumuja
500g hillosokeria
½ dl sitruunamehua
2 rkl jauhettua kanelia (tai 1-2 kanelitankoa)

1. Pese luumut ja poista niistä kivet. Laita luumut puolikkaina kattilaan ja lisää sitruunamehu.
2. Kun höyryä alkaa nousta, lisää hillosokeri ja hetken kuluttua kaneli. Kannattaa painella esim. perunanuijalla mehua ulos luumuista.
3. Keitä noin 15 minuuttia ja kuori pintaan muodostuva vaahto lusikalla pois. Jos käytit kanelitankoa, muista poistaa se keittämisen lopuksi.
4. Soseuta hillo sauvasekoittimella niin tasaiseksi kuin haluat ja purkita kuumana puhtaisiin hillopurkkeihin.

Ja ei muuta kuin joulua odottamaan! ;)

Mansikka-limemarmeladi

Mansikkakausi oli viime viikolla kuumimmillaan ja minäkin ostin sellaisen 5 kg laatikon. Päätin tänä vuonna olla pakastamatta mansikoita, koska ensinnäkin, pakastimessa ei ole kovin paljoa ylimääräistä tilaa ja toiseksi, olen vuosien saatossa todennut ettei mansikka ole kovin hääppöinen pakastettava. Marjat menevät sulaessaan helposti kovin löllöiksi.

Siispä tällä kertaa hillosin laatikosta 3 kg, ja 2 kg tuli syötyä muutamassa päivässä ihan tuoreena. Tein kahdesta kilosta viime vuosien kestosuosikkia, Vaniljaista mansikkahilloa, tosin tällä kertaa laitoin kahteen kiloon mansikoita "vain" yhden pitkän vaniljatangon. Se oli juuri sopiva määrä. Kilosta mansikoita kehittelin yhden tämän kesän uutuuden, mansikka-limemarmeladin.

Ohje

1kg mansikoita
1pkt (330g) Dansukkerin hillo- ja marmeladisokeria
2 limehedelmää

1. Perkaa mansikat ja laita ne kattilaan. Raasta kahden limen kuori ja lisää mansikoiden sekaan. Purista molemmista limehdelemistä myös mehut kattilaan. Tässä vaiheessa mansikoita kannattaa survoa esim. perunamuusinuijalla tms., niin että ne mehustuvat kunnolla.
2. Kun seos alkaa höyrytä, lisää hillo- ja marmeladisokeri. Keitä n. 10-15 min. Kuori pinnalle muodostuva vaahto lusikalla pois.
3. Ota kattila liedeltä ja soseuta marmeladi tasaiseksi sauvasekoittimella. Purkita hyvin pestyihin (ja desinfioituihin) purkkeihin, sulje purkit huolella!

Marmeladi hyytyy noin vuorokaudessa.

Tätä marmeladia ovat itseni lisäksi maistaneet vasta vanhempani, jotka toimivat usein vapaaehtoisina koemaistelijoina. ;) Isäni mielestä marmeladi ei tästä enää parane, kun taas äitini ei oikein pitänyt limestä yhdistettynä mansikkaan. Itse taas pidin, limen maku tulee mukavasti sieltä alta, ei lainkaan hallitsevana. Mutta kuten sanotaan, nämä on niitä makuasioita, eikä niistä parane kiistellä!

Vaniljainen mansikka-raparperimarmeladi

Jumppakaverini valitteli että hänen pihallaan kasvaa niin valtavasti raparperia ja se menee ihan hukkaan. Hänellä ei ole sille käyttöä, eikä lähipiirissäkään kuulemma, ja lisäksi raparperi on vallannut niin ison osan pihasta että se on jo melkein riesa. No, minähän tietenkin tarjouduin apuun ja hain kotimatkalla hänen pihaltaan niin paljon raparperia kuin pyörän koriin suinkin mahtui. ;) Sitä oli todella valtavasti, isosta satsistani huolimatta raparperia jäi sinne paljon edelleen. Se on kuulemma edellisten asukkaiden istuttama, mahdollisesti kasvanut siinä 40-luvulta lähtien.

Kehittelin sitten siitä raparperista mm. yhden tämän kesän uutuuden, vaniljaisen mansikka-raparperimarmeladin, joka on juuri sopivan kiinteää esim. paahtoleivän päälle. Äitini pääsi tällä(kin) kertaa toimimaan koemaistajana ja lopputulos oli kuulemma oikein hyvä, vanilja maustaa marmeladia ihanasti. Olin itse samaa mieltä. Tähän käyvät mielestäni mainiosti myös pakastemansikat, kesän tuoreet mansikat kannattaa säästää syötäväksi sellaisenaan, tai mansikkahilloihin, joissa ne pääsevät kunnolla arvoonsa.

Ohje

750g raparperia kuorittuna ja paloiteltuna
250g mansikoita, tuoreita tai pakaste
1 vaniljatanko
330g hillo- ja marmeladisokeria (1 paketti)

1. Kuori ja paloittele raparperit kattilaan.
2. Lisää mansikat.
3. Leikkaa vaniljatanko kahtia, halkaise kumpikin pala ja kaavi siemenet veitsenkärjen avulla kattilaan. Lisää tangot joukkoon tuomaan lisämakua.
4. Kaada sokeri kattilaan ja keitä hitaasti niin kauan, että raparperit ovat kunnolla pehmenneet. Kuori tarpeen tullen vaahtoa pois hillon pinnalta.
5. Poista vaniljatangon palat ja soseuta marmeladi sauvasekoittimella.

Anna seistä pieni hetki ja purkita kuumana!

Ohjeen mukaisesta annoksesta tuli nämä kolme purkkia ja yksi pieni purkki puolilleen.

Appelsiini-inkiväärimarmeladi

Kesä on hillojen aikaa. Itse käytän hilloja aika vähän, joskus puurossa ja jogurtissa, mutta rakastan niiden tekemistä. Ja ovathan ne tottakai myös ihanan makuisia! Kesällä täytän puoli jääkaappia erilaisilla itse tehdyillä hilloilla, joita sitten pitkin syksyä vien tuliaisiksi kylään mennessä tai annan muuten vaan lahjaksi, viimeiset purkin joululahjoina. Kesäkuussa tein kolmeen otteeseen Mausteista raparperihilloa, jonka reseptin kehittelin viime kesänä. Siitä on tullut jonkin sortin kestosuosikki, olen vienyt sitä ystävilleni ja sen jälkeen he ovat kyselleet reseptiä ja valmistaneet samaa itse. Minusta on kiva kokeilla hilloissa erilaisia makuja ja yrittää saada niihin jotain twistiä ja pientä yllätyksellisyyttä. Toki yksinkertainen mansikkahillo hillosokeriin tehtynä on aina takuuhyvää, mutta samalla kovin tavanomaista.

Nyt tein ensimmäistä kertaa marmeladia, tarkoituksena valmistaa jotakin vähän kiinteämpää, esim. leivän päälle levitettäväksi. Appelsiineihin päädyin koska en ollut vielä koskaan tehnyt niistä hilloa tms. Inkivääri on tässä marmeladissa se pieni twist. Lopputulos ei ole lainkaan äklömakea, vaan makeuden alta tulee esiin appelsiinin happamuus. Yksi purkki on jo annettu pois, ja oli kuulemma ollut herkkua aamupalalla.

1 kg appelsiinin hedelmä lihaa (n. 1,5 kg kuorimattomia appelsiineja)
1 paketti Dansukkerin hillo- ja marmeladisokeria (330g)
2-3 cm pala tuoretta inkivääriä

1. Raasta 1-2 appelsiinin oranssi kuori irti raastimella (pese appelsiinit ensin hyvin) ja laita raaste odottamaan hillokattilaan.
2. Kuori appelsiinit ja poista valkoinen kalvo mahdollisimman hyvin.
3. Erottele appelsiinin lohkot toisistaan ja leikkaa jokainen lohko veitsellä 3-4 osaan. Katso, että mahdolliset siemenet tulevat pois.
4. Kuori ja raasta inkivääri, ja laita se kattilaan appelsiinipalojen kanssa. Lisää hillo- ja marmeladisokeri.
5. Keitä hiljalleen n. 10 min. Keittämisen jälkeen soseuta seos sauvasekoittimella, jätä sattumia jos haluat.

Purkita marmeladi kuumana huolella pestyihin ja kuivattuihin purkkeihin ja sulje kannet huolella. Jos purkkien ja kansien pesu astianpesukoneessa ei ole mahdollista, suosittelen niiden keittämistä riittävän säilyvyyden takaamiseksi (varsinkin jo marmeladia on tarkoitus säilöä pidempään).

Laita jäätyneet purkit jääkaappiin ja säilytä viileässä.

Aurinko purkissa!