Persikka-vadelmatwist

Täytyy todeta että taas kerran on lähtenyt hilloaminen vähän lapasesta. En tiedä mikä siinä on niin kivaa, en tosiaan siis säilö mitenkään velvollisuudesta tms. Enkä käytä paljon hilloa itse. Se on vaan jotenkin niin kivaa kesäistä puuhaa ja minusta itse tehty hillopurkki on kiva vieminen kylään, tai vaikka mukava joulumuistaminen, silloin kun kesä on muisto vain. Ja innostun helposti kokeilemaan uusia yhdistelmiä.

No, asiaan, kehittelin siis taas yhden uuden hillon, jonka nimesin persikka-vadelmatwistiksi. Periaatteeni on, ettei hillojen tekeminen tulisi kovin kalliiksi, joten hilloan yleensä sitä mikä milloinkin on edullista ja käytän paljon käytettyjä lasipurkkeja, jotka on pesty asianpesukoneen kuumimmalla ohjelmalla. Persikat olivat nyt tarjouksessa ja vadelmat otin pakasteesta.

Tämä(kin) ohje syntyi vähän vahingossa. Tarkoitus oli tehdä Dansukkerin sivuilla olevaa raidallista hilloa, jossa laitetaan persikka- ja vadelmahilloja vuoronperään purkkeihin, hyydyttäen joka kerros aina välissä jääkaapissa. Hieman vaivalloista oikeastaan, ja hidasta. Tarkoitus oli käyttää molempiin hilloihin hillo- ja marmeladisokeria, joka tekee hillosta hieman kiinteämpää kuin pelkkä hillosokeri. Kun olin kaatanut sokerin vadelmiin, huomasin että olinkin ostanut ko. sokeria paketin liian vähän. Tavallista hillosokeria sen sijaan oli, joten laitoin sitä persikkaosioon. Näin koostumuksista tuli vähän erilaisia, vadelmahillosta tuli "jykevämpää", ja siksi myös painavampaa, ja kun yritin tehdä kerroksia, vadekmahillo upposi persikkahillon läpi ja valui alas. Totesin sitten ettei se oikeastaan haittaa, sekoitin lusikan kärjellä hilloja ihan vähän keskenään kun purkki oli täynnä, ja lopputuloksena oli mielestäni aika hauska twist. Maustoin persikkahillon amaretolla (vajaa 1dl / 1,8 kg persikkaa), joka sopii erinomaisesti hilloihin. Vadelmahilloon en laittanut mausteita sokerin lisäksi. Kalttasin persikat, mutta kuori eri siltikään irronnut kuin vaivalloisesti, joten jouduin kuorimaan ne veitsellä.

Määriä tähän hilloon on mahdotonta antaa, eikä niillä ole niin väliäkään. Tärkeintä on sokerin ja marjojen/hedelmien suhde. Tavallisessa hillosokerissa  laita 500g sokeria yhtä marja/hedelmäkiloa kohden, hillo-marmeladisokerissa 1 paketillinen yhtä kiloa kohti. Itse laitan hilloon keittämisen jälkeen ihan hitusen säilöntäaine Atamonia, joka on itse asiassa sitruunahappoa. Atamon ei ole välttämätön, laitan sitä vain tosiaan ihan lusikan kärjellä ja lähinnä varmuuden vuoksi, kun hillot ovat jääkaapissa useita kuukausia.

Ensin ajattelin, että koko juttu epäonnistui, mutta oikeastaan lopputulos on minusta aika hauska.

Persikkahilloa oli enemmän, joten sitä tuli muutama oma purkkinsa.

Tämän päivän hillot. Disaronno sopii erinomaisesti hillojen mausteeksi. Sen voi lisätä keitettäessä tai heti sen jälkeen. Amaretto tuo hilloon aromikkaan lisän.

Löysin Stockalta ehkä maailman söpöimpiä hillopurkkien koristeita.

Ja nyt on taas vaihteeksi purkit loppu!